Tuoreimpia artikkeleita...

Syyskokous 24.11.2022 (23.9.2022)
Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään 24.11.2022 kello 19 alkaen Ammattiopiston Auditoriossa. Ohjelmaa on mahdollisesti jo kello 18 alkaen. Päivitämme tätä tiedotetta myöhemmin asian tiimoilta.
Kokouskutsut lähetetään jäsenille sähköpostitse marraskuun alussa.
— Terveisin Sukellusseura Simppujen Hallitus 23.9.2022

Diversnight 5.11.2022 (23.9.2022)
Sukellusseura Simppu r.y.:n Diversnight-tapahtuma pidetään perinteitä kunnioittaen 5.11.2022 kello 18 alkaen Nummijärvellä.
Tapahtuma sopii kaikille kuuteista vaareihin ja kaveritkin ovat tervetulleita, joten ei kun sankoin joukoin paikalle! Sauna lämpenee koko illan ja tarjolla on pientä purtavaa ja juotavaa.
Paikalle voi toki vain ilmestyä, mutta toivoisimme ennakkoilmoittautumista nettilomakkeen kautta, niin tiedämme varata sopivasti tarjottavaa.
— Terveisin Sukellusseura Simppujen Hallitus 23.9.2022

Kun Agonuksen kone sammuu ja sähköpalon haju alkaa leijua konetilasta – kymmenen Leidiä tuuliajolla (12.8.2022)
Leidies Only 2022 käynnistyi perjantai-iltana. Kymmenen naista merellä matkasi kohti kaikkien aikojen Utön reissua. Keli oli tyyntymässä viikonlopuksi ja suunnitelmana oli yhden yöpysähdyksen taktiikalla suunnata lauantaiaamuna suoraan Parkille tekemään sukellus tai kaksi. Utöstä oli varattu laiturin kylkeä lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi, ja Utön saareen tutustumiseksi. Täysikuu oli nousemassa ja Perceidien tähdenlentoja odoteltiin. Cavaa oli valmiina jäähtymässä, jotta perillepäästyä nostettaisiin perinteiden mukaisesti ”Malja Naisille!”
Kone käytiin läpi, kuten aina. Öljyt ja jäähdytysnesteet ok. Merivesisuodatin kupli iloisesti. Retu oli tilannut polttoainetta ja mittari näytti liki täyttä tankkia. Kaikki näytti hyvältä. ”Keppihelvetti” ohitettiin koulutuksellisissa merkeissä, samoin vapaille vesille päästyä mittarit käytiin läpi – laturi lataa 26V ja koneen lämmöt ok.
Noin puolivälissä Kasnäs-Vänö välillä, Stora Lederglobbenin pohjoispuolella syväväylällä kuin salama kirkkaalta taivaalta kone sammahti, ja häly alkoi huutamaan. Mitä ihmettä tapahtuu? Varoitusvaloista paloi vähintään akun ja öljynpaineen varoitusvalo, ja alarivissäkin ehkä joku… hälyn huudon sammuttamiseksi virta sammutettiin. ”Mikäs tälle nyt tuli?”
Ympärillä ei näkynyt muita veneitä. Syvyyttä oli yli 50 metriä. Tuuli 4-5 m lännestä ja emme voineet todeta kuin olevamme tuuliajolla kohti itää. Kipparin arvio oli, että valuisimme väylän pohjoispuolelle. Ja että olemme keskellä merenselkää, ja lähimmälle matalalle tai kareille on matkaa. Ihan välitöntä vaaraa ei ollut havaittavissa. 
Lähdimme alas tutkimaan tilannetta. Pientä siniharmaata savua leijaili peräkajuutassa. Savun lähdettä ei kuitenkaan näkynyt. Jos konetilassa olisi palonalku, se voisi leimahtaa, joten kippari kielsi avaamassa konetilan luukkua. Aloitetaan ensiksi tutkimalla merivesisuodatin, oliko jäähdytysnesteen kierto kuitenkin tukkeutunut. Suodattimen kansi oli niin tiukassa, että kannen avaamiseen tarvittiin monta naista ja konstia – lopulta tarvittiin se periksi antamattomin nainen ja keittiön pöydällä oleva nihkeä pöydän liukueste, joka antoi riittävän pidon ja kansi lopulta avautui. Kirkasta ja tyhjää. Samassa kone hörähti uudelleen käyntiin… mitä ihmettä? ”Älkää käynnistäkö konetta!” Vastaus ylhäältä oli: ”Ei täällä kukaan käynnistä konetta, se käynnistyi itsestään!” No aina hullumpaa. Ilmeisesti meillä on sähkövika, eikä impellerin kimppuun tarvitsekaan käydä. Se kun olisi ollut listalla tulossa tsekattavaksi… ja kuuluisi listalle merellä itsehoidettavissa olevia ongelmia…

Oskarin tuulinen reissu (7.8.2022)
Jo reissuviikon alussa alkoi käydä selväksi, että hylkykohteiden osalta tuleva viikonloppu tulisi olemaan haasteellinen – tai jopa mahdoton. Perjantaina lukemat ja ennusteet olivatkin tylyjä; tuuli etelän ja lounaan puolelta 9-10 m/s ja aallonkorkeus Suomenlahdella metrin luokkaa, josta sitten lauantaiksi luvattiin vielä lisää hönkää pesään; tuuli 11-14 m/s (puuskissa jopa yli 20 m/s) ja aallonkorkeus lähes 2 m lounaasta.
No, tällaiset pikkuasiat eivät haittaa sukelluskärpäsen puremia ja kun kaikki 9 matkaan lähtijää oli Agonuksella startattiin klo 19 tienoissa vesitankkauksen jälkeen kohti Öröta. Keli oli vasta nousemassa, joten päätimme samalla piipahtaa Schillerille tutkailemaan tilannetta. Vaikka tuuli jo vinkuikin melkoisesti antoi Schillersgrundet vielä riittävästi suojaa pikaiselle perjantai-illan sukellukselle, jonka jälkeen suunnattiin yöksi tuttuun ja turvalliseen Örön betoniin grillailemaan ja saunomaan.
Lauantai-aamuna sitten rauhaisa heräily ja aamiainen, jonka jälkeen ihmeteltiin laituria vastapäätä olevan pikkusaaren rantapusikossa savuavaa maastopaloa. Tämä tuntui oudolta koska osan yötä satoi kaatamalla, eikä kukaan huomannut että olisi salamoinutkaan. Ensin ajattelimme, että saarella ehkä kulotetaan tarkoituksella, mutta kun ketään ei kiikaroimalla näkynyt teimme asiasta ilmoituksen ja jonkun ajan päästä paikalle saapuikin pari vilkkuvenettä asiaa hoitelemaan. Itse suuntasimme Bärsskärenin koilisreunalle tuulen suojaan biodyykkailemaan, lounastamaan ja pohtimaan seuraavaa siirtoa.
Koska tuuli oli kääntynyt enemmän länteen päätimme suunnata Gallbyskärs uddenin itäreunalla olevalle jyrkänteelle, jossa ajattelimme väliin jäävien pikkusaarten ja luotojen antavan riittävästi suojaa sukellusten ajan. Meno oli melko heiluvaista, koska osa matkaa oli avointa etelästä tulevalle aallokolle, eikä aiottu sukelluskohdekaan loppujen lopuksi osoittautunut riittävän suojaiseksi, joten plan B ja luoteeseen Skogskäretin koiliskulmalle, jossa merikortin käyrät näyttivät mukavaa rinnettä. Eka ryhmä kävi toteamassa paikan olevan varsin OK biodyykkikohde, mutta kelin alkaessa taas entistä enemmän nousta ja aluksen keinunnan kasvaessa päätimme niin sanotusti hyvän sään aikana nostaa ankkurin ja kiertää pohjoisen kautta saarten suojassa takaisin betoniin suojaan.
Matkalla ihmettelimme kompuran suunnalta aina välillä kuuluvia ylimääräisiä kirskahduksia aluksen keinahtaessa oikealle ja kalustovastaavan kanssa pidetyn puhelinpalaverin jälkeen lisäsimme rantautumisen jälkeen hydrauliikkaan öljyä. Ilta menikin sitten tutuissa merkeissä betonissa yösukelluksen, saarikierroksen, saunan ja grillailun merkeissä.

Kesän toinen reissu (29.5.2022)
Viikonlopuksi oli luvattu hieman pilvistä, koleaa ja sateista säätä, mutta sehän ei menoa haitannut, koska tuuli ja aaltoennuste lupailivat kuitenkin kohtuullisen rauhallista keliä. Utö ja Park Victory olivat kelin ulottumattomissa, mutta ulos Siivolle olisi kenties mahdollista päästä. Hangon suunnalla oli viikonlopun aikana ammuntoja, joten sitä suuntaa emme edes harkinneet.
Perjantaina 27.5.22 pääjoukko saapui Agonukselle kello 18 jälkeen, joten satamasta päästiin irtautumaan vasta aika myöhään. Suomen kesässä valoa kuitenkin riittää pitkälle iltaan, joten ajelimme sukeltamaan Alfredille ja siitä sitten Byön suojaisaan lahteen ankkuriin yöksi.
Lauantai aukeni pilvisenä, mutta meri oli sen verran rauhallinen, että pääsimme ulos Siivolle sukeltamaan hyvässä näkyvyydessä. Veneen keikkuminen aiheutti osalle hieman pahoinvointia, joten parin sukelluksen jälkeen ajelimme Vostokin lähistölle saarten suojiin katsomaan, josko kaikilla pysyisi lounas sisällä. Lounasta seuranneella sukelluksella saimme nauttia myös erittäin hyvästä näkyvyydestä pinnan alla. Vostok harvemmin pettää näkyvyyksien suhteen.
Vostok 28.5.2022
Vostok 28.5.2022

Kesän ensimmäinen reissuviikonloppu (22.5.2022)
Kesän Agonus-kauden ensimmäinen sukellusviikonloppu tapahtui Pekka Saarisen vetämänä. Reissu on perinteinen laskuvarjojääkärikillan kanssa järjestetty viikonloppu, johon osallistuu killan sukeltajia ja jonne myös kaikki Simput ovat tervetulleita. Tällä kertaa reissuun päästiin kuuden hengen ryhmällä. Uusien seuran sääntöjen mukaan, Agonus-reissuille osallistuvat vieraat liittyvät Simppujen täysjäseniksi, joten seura saikin tällä reissulla taas kaksi uutta jäsentä mukaan Killan toiminnasta!
Reissu suuntautui Örön alueelle. Heti perjantai-iltana selvisi, että Merivoimat oli suunnitellut ammuntaharjoituksia samoille vesialueille. Saimme kuitenkin sovittua sukellusten ja ammuntojen aikataulutukset niin, että ongelmia ei kummallekaan aiheutunut. Kiitokset siitä Merivoimien väelle! Koko viikonlopun kestänyt, tasaisen vankka itätuuli piti sukelluskohteiden määrän rajoitettuna, mutta ennakkotoiveiden mukaisesti päästiin käymään Ladogalla. Ladoga on yksi Suomen merialueen upeimmista hylyistä ja voimme olla ylpeitä siitä, että seurallamme on suhteellisen helppo pääsy Ladogalle sukeltamaan. Seuran toista kesää käytössä oleva Zodiac-kumivene suoriutui hienosti sukeltajien kuljetustoimista kohtuullisessa tuulessa, kun Agonus lepäsi ankkurissa tai laiturissa. Ainoina puutteina nähtiin nousutikkaiden ja pulloköyden puuttuminen, joiden tarve korostui aallokossa toimiessa.
 
Viikonlopun aikana Ladogalla käytiinkin yhteensä kolme kertaa. Ensimmäinen dyykki lauantaina tarjosi huiman 20 metrin näkyvyyden, jonka jälkeen näkyvyys heikkeni hieman seuraaviin sukelluksiin lauantaina ja sunnuntaina, säilyen edelleen kuitenkin kohtuullisena. Merivesi oli edelleen märkää ja kylmää (4-asteista pohjassa). Ladogan lisäksi perjantai-iltana tehtiin perinteinen tarkastussukellus Örössä sekä piipahdettiin lauantaina Schillerillä, joissa näkyvyydet olivat kuitenkin selkeästi heikommat.
 

Agonuksen siirtoajo (15.5.2022)
Retu starttasi Agonuksen kohti Kasnäsiä
Konehuoneessa kaikki hyvin
Sunnuntaina 15.5. pienilukuinen siirtomiehistö luotsasi aluksen voimakkaan tuulen saattelemana Salosta Kasnäsiin. Auringon säteet lämmittivät muuten niin tuulisessa säässä.Ennen liikkeellelähtöä tehtiin vielä viimeiset fiksaukset Agon sisätiloissa. Laiturin sähköjä hyödyntäen tehtiin vielä sisätilojen imurointi kulkemisesta tulleista irtoroskista. Patjat ja tekstiilit on kevään kuluessa pesty – nyt on raikasta reissata. Matkan aikana laitettiin astiat kaappeihin, verhot ikkunoihin ja kasattiin patjapalapeli about kohilleen.Ja on muuten kiva katella auringossa kimmeltävää merta yläkerran uusittujen sivuikkunoiden läpi. 🙂
Kasnäsin satamassa
15.5.2022 Riitta Djupfors

Venetolppatalkoot (12.5.2022)
Simput auttavat joka kevät Salon kaupungin venetolppien paalutuksessa Salonjokeen.
Kuvissa ahkeria talkoolaisia – kiitos taas jokaiselle osallistujalle. Talkoot ovat seuran tapa kerätä rahaa toimintaan, ja kaikki ovat enemmän kuin tervetulleita auttamaan – lisäkäsiä tarvitaan aina! ⚓️🪝
12.5.2022 Maija Lehtonen

Agonuksen vesillelasku (7.5.2022)
Agonuksen huoltojen valmistuttua vesillelasku oli lauantaina 7.5. Loput valmistelut tehdään viikon kuluessa ja Agonus siirtyy Kasnäsiin 15.5.
Kesän reissut odottavat sukeltajia.
Tervetuloa!

Simppu on Vuoden sukellusseura! (10.4.2022)
Sukeltajaliiton kevätkokouksessa palkittiin vuoden parhaat ja Simput valittiin Vuoden sukellusseuraksi!  
Palkintoa oli vastaanottamassa Tampereella Oskari Vahala ja Marko Niinistö. Hymyjä ei voitu pidätellä Hienoa Simput!
Palkintoa juhlittiin yhdessä seuralaisten kanssa kakkukahvien merkeissä.
Marko Niinistö ja Oskari Vahala
Kevätkokouksessa palkitut

FB feed vaatis applikaation, joten ei jaksa....