Viikonlopuksi oli luvattu hieman pilvistä, koleaa ja sateista säätä, mutta sehän ei menoa haitannut, koska tuuli ja aaltoennuste lupailivat kuitenkin kohtuullisen rauhallista keliä. Utö ja Park Victory olivat kelin ulottumattomissa, mutta ulos Siivolle olisi kenties mahdollista päästä. Hangon suunnalla oli viikonlopun aikana ammuntoja, joten sitä suuntaa emme edes harkinneet.
Perjantaina 27.5.22 pääjoukko saapui Agonukselle kello 18 jälkeen, joten satamasta päästiin irtautumaan vasta aika myöhään. Suomen kesässä valoa kuitenkin riittää pitkälle iltaan, joten ajelimme sukeltamaan Alfredille ja siitä sitten Byön suojaisaan lahteen ankkuriin yöksi.
Lauantai aukeni pilvisenä, mutta meri oli sen verran rauhallinen, että pääsimme ulos Siivolle sukeltamaan hyvässä näkyvyydessä. Veneen keikkuminen aiheutti osalle hieman pahoinvointia, joten parin sukelluksen jälkeen ajelimme Vostokin lähistölle saarten suojiin katsomaan, josko kaikilla pysyisi lounas sisällä. Lounasta seuranneella sukelluksella saimme nauttia myös erittäin hyvästä näkyvyydestä pinnan alla. Vostok harvemmin pettää näkyvyyksien suhteen.
Jatkoimme vielä iltasukellukselle Nortille (Nordstiernan), jossa saimme seuraksemme meripelastusaluksen. Roope työkavereineen kävi moikkaamassa ja kummastelemassa radiomme sekä AISsin huonoa kantamaa. Olisikohan talven huoltojen jäljiltä antennin kanssa jotain ongelmia? Asiaa on syytä selvitellä myöhemmin. Yöksi oli tarkoitus mennä Borstön satamaan parkkiin, mutta Tavi kumppaneineen oli jo täyttänyt laiturin, joten jatkoimme itään ankkuriin saarten suojiin.
Yöllä tuulen kääntyminen laukaisi ankkurin laahaushälytyksen, mutta muuten saimme viettää oikein rauhallisen yön. Aurinkoisen aamupalan jälkeen lähdimme tutkimaan Vitgrundenin kaakkoisnurkan rinnettä, jossa kartan mukaan on reilu 60 metriä vettä. Sukeltajien kaasut sallivat rinteen tutkimisen noin 40 metrin syvyyteen asti. Ulommaisen karin kohdalta lähtee ihan mukava kalliorinne alas, mutta muuten ympärillä näyttäisi olevan hieman loivempaa rinnettä. Ihan soveltuva kohde seoskaasusukellusharjoituksiin siis.
Viereisessä Bärsskärin saaressa kävimme veden alla toteamassa itäpuolen rannan sopivan matalampiin koulutuksiin. Paluumatkalla kurkkasimme vielä (vain etäämmältä kiikareilla tosin) Söderörenin rannassa olleen Hiekka-maihinnousualuksen ruostuneet jäänteet ja päätimme jatkaa suosiolla Skogsskärin hylylle sukeltamaan ennen paluuta Kasnäsiin.
Ahkerimmat tekivät reissulla siis 8 sukellusta 7 eri kohteella. Ihan mukava viikonlopun saldo.
27.-29.5.2022, teksti ja kuvat: Mika Tanninen & Toni Savolainen